skip to Main Content
Kiertotalous Perustuu Jakamiseen, Kierrättämiseen, Uudelleenkäyttöön Ja Kunnostamiseen.

Kiertotalous auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta

2010-luvulla kiertotalous on noussut yhdeksi keinoksi vähentää maapallon rajallisten resurssien käyttöä ja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Kiertotalous on talouden uusi perusta

Ympäristöministeriön pyrkimyksenä on tehdä kiertotaloudesta talouden uusi perusta, jossa tuotanto ja kulutus eivät ylitä maapallon kantokykyä. Kiertotalouden ratkaisujen avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Kiertotaloudessa luonnonvarojen käyttö on kestävämpää ja materiaalit pysyvät kierrossa pitempään.

SITRA julkaisi maailman ensimmäisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Tiekartta on päivitetty vuonna 2019 ja siinä kuvataan Suomen reitti kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä. Tiekartassa on neljä strategista tavoitetta: kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta uusiksi, siirrytään vähähiiliseen energiaan, luonnonvaroihin suhtaudutaan niukkuutena ja arjen päätöksistä käyttövoimaa muutokselle. Sitran mukaan kiertotalous voi luoda Suomelle taloudellista menestystä ja uusia työpaikkoja. Myös meidän jokaisen arjen valinnoilla on merkitystä, sillä jopa lähes 70 prosenttia Suomen ilmastopäästöistä liittyy asumiseen, liikkumiseen ja ruokaan.

Kiertotalouden keinot ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Ilmastonmuutoksen hillitsemiksi tarvitaan voimakkaita ja nopeita päästövähennyksiä. Miten kiertotalous auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta? Kiertotaloudessa tuotteet käytetään sellaisenaan tai ne korjataan tai muokataan käyttöön uudelleen tai niiden materiaalit hyödynnetään. Kun uutta tuotetta ei tarvitse valmistaa, ei myöskään synny uuden tuotteen valmistuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jos tuote korjataan tai modifioidaan, tarvittavan energian määrä on pienempi kuin uuden tuotteen valmistamisessa. Uusien raaka-aineiden hankinnassa syntyy enemmän päästöjä kuin kierrätysmateriaalin käytöstä. Uusiutuvan energian tuotanto ei vielä riitä kattamaan tarvetta. Meidän jokaisen pitäisi oppia arvostamaan sitä, mitä meillä jo on, eikä jatkuvasti hankkia uutta tavaraa. Emme voi enää elää asenteella, että minulla on siihen varaa. Kuluttajan valinnoilla on vaikutusta ja valinnat koskevat myös meidän käyttäytymistämme. Valinnoillamme voimme osaltamme hillitä ilmastonmuutosta.

Lajittelu – arkipäivän kiusa vai mahdollisuus

Lajittelu on arkipäivää ja tärkeä osa kiertotaloutta. Oma huono tapani on ollut biojätteen laittaminen sekajätteeseen. Olen perustellut asiaa itselleni, että sehän on aika kuivaa ja siitähän saadaan kuitenkin poltossa voimalaitoksella lämpöä ja sähköä, ja lajittelenhan tunnollisesti kaiken muun. Tässä ajattelutavassani en ole yksin, mutta kuulin juuri, että biojätteen lajittelun tärkeyttä pitäisi perustella voimalaitostekniikan avulla. Tehot, prosentit ja ominaislämpökapasiteetit vakuuttaisivat monet – ainakin kaltaiseni insinöörit – paremmin kuin kuvitetut lajitteluohjeet. Pitäisikö siis jätehuoneessa olla esillä QR-linkki voimalaitoksen esittelyvideoon? Biojäte on märkää ja veden höyrystämiseen kuluu paljon energiaa hukkaan sen sijaan, että se palaisi koteihimme lämpönä tai sähkönä. Minut nämä tekniset tosiasiat palauttivat takaisin biojätteen lajittelun pariin. HSY tekee biojätteestä biokaasua ja kompostimultaa.

Roskaenergian tuotannossa esimerkiksi Vantaan Energian Itä-Vantaalla olevassa voimalaitoksessa käytetään yhdyskuntajätettä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Aiemmin sekajäte vietiin kaatopaikalle, jossa syntyi kaatopaikkakaasuja, ja voimalaitoksella energiantuotantoon käytettiin kivihiiltä. Näin myös tehokas jätteenpoltto voi auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Käytännön kiertotaloutta muuton yhteydessä

Kesän kynnyksellä muutin uuteen kotiin. Ensimmäistä kertaa olen ajatellut muuton yhteydessä kiertotaloutta. Muovisia vuokrattavia muuttolaatikoita olen käyttänyt monet kerrat kuten nytkin. Astioita pakkasin puhtaisiin pyyhkeisiin. Alkuperäispakkauksiakin oli säästössä joillekin herkästi rikkoutuville tavaroille. Muuttomiehillä oli erilaisia huopia ja pehmusteita, jolla pystyi osin välttämään huonekalujen suojaamisen kertakäyttömateriaaleilla. Ylimääräinen tavara on noudettu kierrätykseen ja toivottavasti iso osa tavaroista päätyy käyttöön sellaisenaan. Olen myös opetellut sitä, ettei kaikkea mahdollista kannata säästää tulevaisuuden varalle. En varmasti tarvitse myöhemminkään sitä majakanmuotoista pöytälamppua. Se voi tuottaa iloa jollekin toiselle jo tänään.

Kirjoittaja: Anna-Maija Hahl

DI Anna-Maija Hahl tekee ympäristöalan erikoisammattitutkintoa SYKLIssä ja on perehtynyt siinä yhteydessä laajasti resurssitehokkuuteen ja kiertotalouteen. Anna-Maija työskentelee Clonetin energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijana.

Clonet Oy tarjoaa työkaluja ja palveluja ilmastoystävällisen liiketoiminnan kehittämiseen ja hiilijalanjäljen määrittämiseen.