Suomella on vielä matkaa ilmastobisneksen kärkimaaksi

Viime aikoina on taas toiseltu vanhoja viestejä, että Suomi on niin pieni kansakunta ettei meidän ilmastoteoillamme ole merkitystä, ja että olemme jo tehneet oman osuutemme. Elämme omassa pienessä onnellisuuskuplassamme ja uskomme, että myös ympäristöasiat on hoidettu meillä paremmin kuin muualla. Tämä ei kuitenkaan pidä täysin paikkaansa.

Vaikka Suomi oli viime vuonna kolmannella sijalla kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista mittaavan SDG Indexin listauksessa heti Ruotsin ja Tanskan jälkeen, olemme kahden tavoitteen osalta punaisella. Nämä ovat SDG12 eli ’vastuullista kuluttamista’ sekä SDG13 ’ilmastotekoja’. Meillä on siis vielä paljon tehtävää jätteiden kierrättämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.

Eurostatin tilastojen mukaan suomalaiset tuottavat eniten jätettä henkilöä kohti EU:ssa. Myös  muovipakkausten kierrättämisessä olemme EU:n hännänhuippu. Suomen ympäristökeskuksen uunituoreen raportin mukaan suomalaisten kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet ja ne olivat 13,4 tonnia per henkilö vuonna 2015. Tämä laskentatapa ottaa huomioon myös Suomeen tuotujen tavaroiden valmistuksen päästöt, mistä johtuen päästöt ovat 33 % suuremmat kuin Suomen omalla alueella syntyneet päästöt.

Usein löydämme selityksiä tilanteellemme – suuri maa-aineksen määrä jätteessä, kylmä ilmasto, pitkät välimatkat, energiaintensiivinen teollisuus, paljon sinkkutalouksia… Emme kuitenkaan voi olla jokaisen tilastoja ja raportteja lukevan ihmisen vierellä selittämässä: ”Niin, niin mutta teidän täytyy ymmärtää Suomen erityisasema”.

Vertaamme Suomen kilpailukykyä Ruotsiin ja Saksaan esimerkiksi työvoimakustannuksia tarkasteltaessa, mutta kun on kyse ympäristövaikutuksista vertailukohdiksi muuttuvatkin yllättäen Puola ja Kiina. Tämän taustalla on oletus ympäristönsuojelun aiheuttamista lisäkustannuksista ja pelko tuotannon pakenemisesta sellaisiin maihin, joissa ympäristöstä ei tarvitse välittää. Parhaaksi ei voi kuitenkaan tulla asettamalla riman sellaiselle tasolle, jonka saavuttaa varmasti ilman erityistä vaivannäköä ja uusia ratkaisuja.

Vastuulliset yritykset pärjäävät paremmin

Monet tutkimukset osoittavat, että Ilmaston huomioon ottavat yritykset tuottavat paremmin, ovat kilpailukykyisempiä ja säästävät rahaa esimerkiksi energiakustannuksissa. Päästöjen vähentämiseen liittyvät innovaatiot avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös asiakkaat ja parhaat osaajat arvostavat vastuullisesti toimivia yrityksiä. Vastuullisuus vahvistaa yrityksen brändiä.

Pohjoismaiset edelläkävijäyritykset ovat heränneet vaatimaan kunniahimoisempaa ilmastopolitiikkaa allekirjoittamalla aloitteen, jota Climate Leadership Coalitionin (CLC) oli mukana käynnistämässä. Ennakoitava ja pitkäjänteinen ilmastopolitiikka kannustaa yrityksiä kehittämään uusia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen, mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisesti. Oman hiilijalanjäljen pienentämisen ohella suomalaisyritykset voivat kasvattaa positiivista hiilikädenjälkeään tarjomalla asiakkailleen puhtaita ratkaisuja – niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Kilpailukyky tarkoittaa myös uusia innovaatioita, kykyä uudistua ja toimia vastuullisesti. Astutaan siis ulos kuplastamme, kääritään hihat ja ryhdytään tekemään Suomesta oikeasti ilmastobisneksen ja kiertotalouden kärkimaata.

Kirjoittaja: Sari Siitonen

Clonet auttaa edelläkävijöitä kääntämään kiristyvät päästövelvoitteet edukseen. Viime aikaisia toimeksiantoja ovat olleet muun muassa Hyria Koulutus Oy:n hiilijalanjäljen määrittäminen, Smart & Clean -säätiön ”Kaikki muovit kiertää” -hankkeen toimijakartoitus yhdessä 3E Energyn kanssa sekä CLC:n kansalaisten aktivointi ja julkiset hankinnat -fokusalueesta vastaaminen.

Clonetin kehittämä OpenCO2.net -hiilijalanjälkialusta ja pk-yrityksille suunnattu Ilmastobisnes.fi -sivusto tarjoavat työkaluja päästöjen vähentämiseen ja uuden ilmastoliiketoiminnan kehittämiseen.