skip to Main Content
Onko CO2-tonni Paljon Vai Vähän?

Onko CO2-tonni paljon vai vähän?

Kun avasimme pari viikkoa sitten OpenCO2.net -päästölaskentapalvelun, LinkedIn-keskustelussa esitettiin toive selkeyttää, mitä tonni CO2-päästöjä käytännössä tarkoittaa. Asiaa on valotettu alla vertaamalla päästötonnia globaaleihin ja kansallisiin päästötasoihin sekä suhteuttamalla yksittäisen ihmisen tekemien kulutusvalintojen aiheuttamiin päästöihin.

Katso: OpenCO2.net

Viime vuonna globaalit energiaperäiset hiilidioksidipäästöt kääntyivät kolmen vuoden tauon jälkeen nousuun ja olivat kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan 32,5 Gt eli 32,5 * 109 tonnia. Kun otetaan huomioon kaikki ihmisen toiminnasta – myös teollisuudesta ja maankäytöstä – aiheutuvat päästöt, CO2-päästöt ovat Global Carbon Projectin tutkijoiden arvioin mukaan 40,8 Gt. Kiinan osuus globaaleista päästöistä on lähes 30 % ja USA:n 15 % ja EU:n noin 10 %. Tilastokeskuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 58,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Mt CO2-ekv.) vuonna 2016.

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen reilusti alle 2 °C:n tasolla. IEA ja kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö IRENA ovat arvioineet, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi jäljellä oleva hiilibudjetti ajalle 2015-2100 on 66 %:n todennäköisyydellä 790 Gt, josta jo siis olemme käyttäneet parin vuoden päästöjä vastaavan osuuden. Jos siis jatkaisimme päästelyä entiseen malliin, ylittyisi hiilibudjetti jo vuoteen 2035 mennessä. Vähentämällä päästöjä nykyisestä, voimme venyttää hiilibudjetin riittävyyttä pidemmälle tulevaisuuteen.

Yksi tonni on kymmenesosa suomalaisen vuosipäästöistä

Kun vertaillaan eri maiden kansalaisten päästöjä, yhdysvaltalaiset ovat pahimpia saastuttajia noin 16,5 tonnin vuosipäästöillään per henkilö. Kiinassa ja EU:ssa ollaan noin 7-7,5 tonnin tasolla. Suomessa emme valitettavasti ole tässä asiassa EU:n mallioppilaita, sillä meidän keskimääräiset päästömme ovat Sitran mukaan 10,3 tonnia vuodessa eli selvästi keskimääräistä EU-kansalaista korkeammalla tasolla.

Reilu kolmannes suomalaisen päästöistä tulee asumisesta. Muut merkittävät päästölähteet ovat liikkuminen, ruoka ja hankinnat.

OpenCO2.net -palvelun hiilijalanjälkilaskurilla voi laskea erilaisten valintojen päästövaikutuksia. Noin yhden CO2-tonnin suuruinen päästö syntyy esimerkiksi seuraavista kulutusvalinnoista:

  • 3500 kilowattitunnin sähkönhankinta Suomen keskimääräisellä hankintarakenteella (Motivan mukaan tyypillisessä kahden tai kolmen hengen kerros- tai rivitalossa asuvassa taloudessa sähkönkulutus on 2000-4000 kilowattituntia vuodessa)
  • 7500 kilometriä autoilua farmariautolla, joka käyttää fossiilista dieseliä (Trafin julkaiseman avoimen datan mukaan henkilöautolla ajetaan Suomessa vuodessa keskimäärin 17 000 kilometriä)
  • kolmihenkisen perheen edestakainen lentomatka Helsingistä Lontooseen
  • 67 kilogrammaa naudanlihaa (Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2016 keskimäärin 81 kilogrammaa lihaa)
  • perheen IT-laitteiden päästöt elinkaaren laitteiden ajalta (yksi kannettava tietokone, kaksi tablettia ja kolme älypuhelinta)

Omia päästöjään voi kohtuullisen helposti vähentää esimerkiksi seuraavilla toimilla:

  • siirtymällä käyttämään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä ja kaukolämpöä
  • korvaamalla käytöstä poistettavat sähkölaitteet energiatehokkailla laitteilla ja valaisimet ledeillä
  • suosimalla joukkoliikennettä, pyöräilyä ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja
  • valitsemalla lautaselle useammin kasviksia
  • ostamalla vain tarvitsemansa tuotteet ja kierrättämällä

Vaikka yksittäisen ihmisen päästöt ja vaikuttamismahdollisuudet tuntuvat pieniltä globaaliin päästökuormaan verrattuna, voimme jokainen ryhtyä toimeen omien päästöjemme vähentämiseksi. Yksittäiset ihmiset tekevät lopulta ne valinnat, jotka vaikuttavat oman maan päästöihin ja sitä kautta globaaliin päästötasoon.

Back To Top