Matkailualan yritysten hiilijalanjäljen mittaamisesta konkreettisiin tekoihin

Minulla on ollut ilo päästä mukaan Clonetin matkailun hiilijalanjälkeen liittyvään kehityshankkeeseen ja kirjoittaa aiheeseen liittyen pro graduni. Kirjoitusprosessi kesti noin puoli vuotta ja sen myötä opin paljon esimerkiksi hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä sekä syvensin tietämystäni matkailualasta. Haastattelin kymmentä Suomessa toimivaa matkailualan yritystä, jotka edustivat joko liikkumista, majoitusta, ravintolatoimintaa tai matkailuun liittyviä muita aktiviteetteja.

Hiilijalanjäljen mittaaminen

Matkailualan yritykset ovat hyvin eri vaiheissa oman hiilijalanjälkensä laskemisessa: osa yrityksistä on jo laskenut hiilijalanjälkensä, kun taas osalle sen laskeminen on tuottanut vaikeuksia. Haasteena on ollut päästöjen laskemiseen liittyvien käytäntöjen kirjavuus, sillä mitään standardeja tai ohjeita ei ole pakko noudattaa vaan päästöt voidaan laskea melko vapaasti. Tämän lisäksi todenmukaisten päästökertoimien hakeminen on todettu työlääksi. Ongelmat voidaan ratkaista yhtenäisillä säännöillä sekä esimerkiksi Clonetin laajennetulla OpenCO2.net  -alustalla, joka kokoaa yhteen monenlaisia, ajan tasalla olevia päästökertoimia.

Ne yritykset, jotka eivät vielä ole laskeneet hiilijalanjälkeään ovat kiinnostuneita laskemaan sen tulevaisuudessa. Ne harkitsevat myös mahdollisuutta pyytää apua ulkopuoliselta taholta. Tavoitteena on muuttaa yrityksen toiminta entistä ympäristöystävällisemmäksi. Halu läpinäkyvyyteen korostuu, jonka vuoksi yritykset haluavat avata, mitä päästölähteitä laskentaan on sisällytetty. Jotkut yritykset perustavat laskentansa päästölaskenta standardeihin (esimerkiksi Greenhouse Gas Protocol) ja saattavat käyttää myös kolmannen osapuolen varmennusta. Näin pystytään myös välttämään mielikuvaa viherpesusta.

Päästövähennystoimet

On mahtavaa huomata, että yritykset sisällyttävät ilmastonmuutoksen strategiaansa ja ovat halukkaita pienentämään omaa hiilijalanjälkeään. Tämä näkyy niin asetettuina päästövähennystavoitteina kuin konkreettisina päästövähennystoimina. Yritysten suurimpia ympäristötekoja ovat olleet siirtyminen uusiutuvaan energian käyttöön ja energiatehokkuuden parantaminen sekä jätteiden synnyn vähentäminen ja kierrättäminen. Jo näillä teoilla saadaan pienennettyä hiilijalanjälkeä huomattavasti. On ilo huomata, että yritysten toiminta kehittyy koko ajan parempaan suuntaan. Kiinnostus hiilijalanjäljen pienentämiseen voi syntyä eri sidosryhmien asettaman paineen seurauksena. Esimerkiksi asiakkaat esittävät toiveita ilmaston muutoksen hillitsemiseksi.

Myös hiilineutraalius ja päästöjen kompensointi kiinnostaa yrityksiä entistä enemmän. Osa yrityksistä on jo kompensoinut päästöjään ja osa harkitsee toimintansa muuttamista hiilineutraaliksi tulevaisuudessa. Äskettäin perustetut yritykset voivat ottaa hiilineutraaliuden yritystoimintansa lähtökohdaksi alusta alkaen, ja muut voivat muuttaa strategiaansa jälkikäteen ja sisällyttää päästöjen kompensoinnin osaksi sitä.

Vaikka hiilijalanjäljestä puhutaan yleensä negatiiviseen sävyyn ja tuntuu että puhetta on paljon, mutta toimintaa vähän, toivoa on. Moni yritys muuttaa aktiivisesti toimintatapojaan pienentääkseen hiilijalanjälkeään ja ottaakseen ympäristön paremmin huomioon. Uskon, että tämän positiivisen kehityksen myötä ilmastomyönteisiä vaihtoehtoja on jatkossa entistä enemmän tarjolla myös matkailualalla.

Pro graduni on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Kirjoittaja: Lotta Mannonen

P.S. Parhaillaan käynnissä olevien matkamessujen yhteydessä järjestetään Sustainable Travel Competition -vastuullisuuskilpailu.  Clonetin Sari Siitonen kuuluu kilpailun tuomaristoon.

P.P.S. Clonet tarjoaa myös matkailualan yrityksille hiilijalanjälkilaskentapalvelua. Yksi esimerkki toteutetuista projekteista on Savonlinnan oopperajuhlat hiilineutraaliksi.