skip to Main Content
Mansikat Ja Uudet Perunat Ovat Ilmastoystävällisiä Kesäherkkuja

Mansikat ja uudet perunat ovat ilmastoystävällisiä kesäherkkuja

Viime päivinä on uutisoitu paljon ruuan ilmastovaikutuksiin liittyvistä uusista tutkimustuloksista. Usein ruokia vertaillaan toisiinsa sen perusteella, kuinka paljon yksi kilogramma ruoka-ainetta aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta muuttuuko järjestys, jos myös ruokien energiasisältö otetaan huomioon?

Aivan kuten vastikään julkaistussa Oxfordin yliopiston artikkelissa, myös OpenCO2.net -palvelussa ruoka-aineiden päästökertoimet esitetään ruokakiloa kohden. OpenCO2.netiin on tähän mennessä koottu noin 30 ruuan ja juoman päästökertoimet. Päästökertoimet perustuvat muutaman vuoden takaiseen Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen ja joidenkin harvojen tuotteiden osalta niiden valmistajien ilmoittamiin tietoihin. Esimerkiksi Raisio on laskenut Elovena-kaurahiutaleiden hiilijalanjäljen.

OpenCO2.net -palvelun koodannut Elias on toteuttanut myös Kilokalori.net -palvelun, ja päätin kokeilla, miltä ruokien hiilijalanjäljet näyttävät, jos ruokien energiasisältö otetaan huomioon. Siispä yhdistin OpenCO2.netin päästökertoimet ja Kilokalori.netin kalorit ja laskin kullekin tuotteelle hiilijalanjäljen ihmisen päivittäistä energiantarvetta kohden. Tulokset näyttävät seuraavanlaisilta:

*) Kilokalori.netissa löytyy tietoja monille erilaisille tuotteille, kun taas OpenCO2.netissa on paljon rajallisemmin päästökerrointietoja. Tästä johtuen taulukossa on laskettu suuntaa-antavia päästökertoimia tuotteille, joiden energiasisällöt poikkeavat toisistaan.

Aika mielenkiintoista – laihduttajien kammoksumat valkoiset jauhot ja sokeri ovatkin listan ilmastoystävällisimpien tuotteiden joukossa. Toki sieltä löytyy terveellisiäkin tuotteita, kuten pavut, hedelmät ja marjat, kaurahiutaleet sekä perunat ja vihannekset – ja suomalaisten kansallisruoka, ruisleipä. Sen sijaan hännänhuippuina ovat talvella kasvihuoneessa kasvatetut tomaatit ja kurkut johtuen niiden todella alhaisesta energiasisällöstä.

Mielenkiintoista on myös se, että tällä listalla rasvaiset herkkujuustot eivät näyttäisi olevan lähellekään samanlaisia ilmastopahiksia kuin naudanliha. Tämä johtuu tietenkin näiden juustojen korkeasta kaloripitoisuudesta. Muutenkin epäterveellisinä pitämämme, runsaasti energiaa sisältävät, ruoka-aineet pärjäävät tällaisessa vertailussa paremmin kuin vähäkaloriset kevytruuat.

Erityisesti näin kesällä on helppo nauttia vähäpäästöisistä herkuista, kuten tuoreista vihanneksista, uusista perunoista, savustetusta kalasta ja mansikoista.

Ilmastoystävällistä kesää!

Ja lopuksi vielä disclaimer, jolla vapautan itseni kaikesta vastuusta. Tässä esitetty laskelma ei ole tieteellinen tutkimus vaan nopea kokeilu, joka perustuu parhaisiin tällä hetkellä saatavilla oleviin tietoihin. Lisätutkimusta elintarvikkeiden hiilijalanjäljistä tarvitaan ehdottomasti myös Suomessa: esimerkiksi erilaisilla kaloilla ja maitotuotteilla on hyvinkin toisistaan poikkeavat hiilijalanjäljet,  ja sama koskee tuontihedelmiä ja kotimaisia metsämarjoja. Ja joo, tiedetään: ei kukaan voi syödä yli 17 kiloa kurkkua tai lähes 9 kiloa tomaatteja päivässä.

Back To Top