Skip to content

Jonkun pitäisi estää ilmastonmuutos

Suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi on noussut ilmastonmuutos. Tämä selviää Maanpuolustus-tiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime viikolla julkistamasta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan 89 % suomalaisista kokee, että ilmastonmuutos huolettaa heitä joko paljon tai jonkin verran.

Mutta kuinka tämä huoli näkyy käytännössä? Black Fridayn, Cyber Mondayn ja Singles’ Dayn kaltaiset ostosjuhlat saavat ihmiset hullaantumaan tarjouksista, ja Posti odottaa joulupakettien määrän nousevan jälleen uuteen ennätykseen. Ostamisesta on tullut entistä helpompaa ja nopeampaa, kun nettikauppojen valikoimiin voi tutustua mukavasti omalla kotisohvalla.

Tämä huolemme ja käytöksemme välinen räikeä ristiriita herättää monia kysymyksiä. Tarvitsemmeko oikeasti kaikkia niitä tavaroita, joita ostamme täyttämään kotimme, autotallimme, kesämökkimme ja vuokraamamme varastotilat? Vai onko ilmastoahdistuksemme kasvanut jo niin suureksi, että annamme periksi ja jatkamme hillitöntä ostelua sen enempää välittämättä?

Kunpa joku tekisi jotakin, jotta huoli ilmastonmuutoksesta väistyisi. Mutta kenellä voisi olla niin paljon vaikutusvaltaa: tutkijoilla, poliitikoilla, medialla, EU:lla vai YK:lla?

Jotkut ovat ainakin yrittäneet

Media on kiitettävästi nostanut esiin ilmastoaiheita, ja tietämyksemme ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista kasvaa koko ajan. Viime viikolla uutisoitiin esimerkiksi, että Maailman ilmatieteen järjestön  WMO:n ennakkotietojen mukaan vuodesta 2018 on tulossa mittaushistorian neljänneksi lämpimin, ja kymmenen ensimmäisen kuukauden globaali keskilämpötila oli lähes 1°C korkeampi esiteolliseen aikaan  (1850-1900) verrattuna. YK:n ympäristöohjelman UNEPin tuoreen Emission Gap -raportin mukaan päästöt ovat kolmen vuoden tauon jälkeen kääntyneet jälleen nousuun johtuen talouskasvusta. Raportti toteaa myös, että valtioiden tekemät päästövähennyssitoumukset olisi kolminkertaistettava nykyisestä, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa Pariisin sopimuksen edellyttämälle selvästi alle 2°C:n tai 1,5°C:n tasolle.

Puolan Katowicessa juuri käynnistyneessä ilmastokokouksessa pyritään muun muassa löytämään ratkaisuja siihen, millaisella aikataululla valtioiden päästövähennystavoitteita voisi kiristää ja miten tavoitteiden toteutumista seurataan jatkossa. EU:n uusi pitkäntähtäimen visio on olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Jotta tämä voisi toteutua, täytyy poliittisten linjausten lisäksi panostaa teknologian kehittämiseen ja kansalaisten aktivoimiseen entistä enemmän.

Voisinko minä olla se joku?

Minä – yksittäinen kansalainen – voin aika pitkälti päättää omista asioistani. Päätän, missä ja miten asun, millä energialähteellä tuotettua sähköä ostan, kuinka liikun paikasta toiseen, mitä syön ja lennänkö lomalle ulkomaille. Toki voin väistellä vastuutani: tarvitsen auton kuljettaakseni lastani treeneihin, kasvisruoka on yksipuolista ja eihän kukaan kestä marraskuun harmautta ilman lomalentoa aurinkoon.

En tarkoita, että elämästä pitäisi tehdä hankalaa tai että kaikesta kivasta pitäisi luopua, mutta vähän miettimällä omia tekemisiään voi järkeistää aika paljon. Esimerkiksi aamun lehden voi ihan hyvin lukea bussissa tai metrossa, eikä tarvitse herätä yhtään sen aiemmin kuin jos lukisi lehden ensin kotona ja ajaisi sitten autolla töihin. Jos haluaa syödä lihaa, voi sen säästää juhlahetkiin, ja tarvitsemiaan tavaroita voi vaikkapa vuokrata tai lainata kavereilta.

Jos vain haluan, seuraavien yksinkertaisten askelten avulla minäkin voin olla joku.

  1. Asetan tavoitteekseni olla hiilineutraali tai vähintään puolittaa omat päästöni seuraavien kymmenen vuoden aikana tekemällä ilmastolupauksen
  2. Selvitän, mistä oma hiilijalanjälkeni muodostuu ja etsin ilmastoystävälliset vaihtoehdot lämmitykseen, liikkumiseen ja ruokailuun OpenCO2.net – hiilijalanjälkialustalta
  3. Sellaiset päästöt, mitä en voi omin toimin vähentää, hyvitän CO2Eston avulla
  4. Äänestän vaaleissa sellaista ehdokasta, joka ymmärtää huoleni ilmastonmuutoksesta

Huoli ja ilmastoahdistus helpottavat kummasti, kun itse päättää tarttua toimeen!

Clonet ja CO2Esto ovat käynnistäneet yhteistyön, jonka avulla jokainen yritys, organisaatio ja henkilö voi toimia hiilineutraalisti. Clonetin kehittämän OpenCO2.net -palvelun avulla voidaan määrittää yrityksen, tuotteen tai tilaisuuden hiilijalanjälki ja eri toimien jälkeen jäljelle jäävät päästöt mitätöidään CO2Eston CO2-päästöleikkurilla.