skip to Main Content
Päästölaskennasta Puhuttaessa, Tityt Harhaluulot Pysyvät Tiukassa.

“Tarvitseeko Scope 3 laskea” ja muita kysymyksiä päästölaskennasta

Puhuttaessa päästölaskennasta ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisesta, me Clonetilla törmäämme aika-ajoin tiettyihin samoihin muilta tuleviin kysymyksiin. Teimme alle listauksen neljästä yleisimmin kuulemastamme kysymyksestä ja vastaukset niihin.

”Onko hiilijalanjälkilaskentaan olemassa yksiselitteisiä standardeja?”

Usein kuulee sanottavan, että hiilijalanjälkilaskentaan ei ole olemassa vakiintuneita standardeja. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Todellisuudessa hiilijalanjälkilaskentaan on olemassa useita standardeja, mutta älä anna määrän hämätä: kaikki niistä pyrkivät samaan päämäärään, mutta niitä käytetään eri tarkoituksiin. Esimerkiksi yrityksen ja yksittäisen tuotteen hiilijalanjälki määritetään eri standardin pohjalta. Kun hiilijalanjälkipalveluiden kanssa työskentelevät puhuvat ”standardeista” niin usein tarkoitetaan Greenhouse Gas -protokollan standardeja. Tämä ovat nivaska standardeja, jotka on koottu yhteen. Näiden standardien alta löydät laskentastandardit lähes kaikkeen, kuten kaupunkien, yritysten ja projektien päästöjen laskemiseen.

Organisaatiokohtaisessa laskennassa tunnetuimmat ovat GHG -protokollan standardit, ISO 14 068, sekä ISO 14 064 -standardit. Puolestaan tuotekohtaisessa laskennassa käytetään esimerkiksi ISO 14 067 ja PAS 2050 -standardeja. Standardien tunteminen ja soveltaminen vaatii asiantuntemusta ja tämä on Clonetlaisten osaamisen ytimessä.

“Tarvitseeko Scope 3:n päästöt (arvoketjut ja hankinnat) laskea?”

Aiemmin hiilijalanjälkilaskentaan sisällytettiin Scope3 päästöistä lähinnä liikematkustaminen ja jätteet, mutta nykyisin tämä ei enää riitä. Scope 3 -päästöt tulee laskea mukaan kaikki toiminnan kannalta merkittäviksi tunnistetut päästölähteet, joista on kohtuullisella työllä saatavissa luotettavat lähtötiedot. Jos laskennan ulkopuolelle jätetään päästöjä, tulee niiden ulkopuolelle jättämiseen olla tarkoin perusteltu syy, joka tulee myös raportoida.

Joskus Scope 3 -päästölähteiden tunnistaminen on hyvin haastavaa. Kuitenkin edelläkävijät ja kaikista kunnianhimoisimmat organisaatiot näkevät vaivaa kaikista vaikeimpien päästölähteiden selvittämiseksi. Esimerkiksi Suomen Tekstiili ja Muoti ry selvittää koko Suomen tekstiilialan globaaleihin arvoketjuihin liittyvät päästövaikutukset yhdessä Clonetin kanssa.

”Voiko liikkeelle lähteä kompensointi edellä?”

Monet organisaatiot asettavat kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, mikä on hyvä asia. Joskus tavoitteisiin halutaan päästä nopeasti ja lähdetään liikkeelle kompensointi edellä. Kuitenkin sitä mitä ei mitata, on mahdotonta hallita. Jotta tiedetään, mikä on organisaation tai tuotteen ilmastokuorma, tulee ensin laskea hiilijalanjälki. Välttyäkseen viherpesulta, organisaation tulee hiilijalanjälkilaskennan jälkeen suunnitella ja toteuttaa omia päästövähennystoimia. Vasta lopuksi kompensoidaan jäljelle jäävät päästöt, joita yritys ei pysty omalla toimillaan vähentämään.

Olemme tunnistaneet useissa projekteissamme merkittäviä päästövähennyskeinoja, joilla päästään jo pitkälle hiilineutraaliuspolulla. Omat päästövähennystoimet hyödyttävät yritystä niiden toteuttamishetkestä hamaan tulevaisuuteen. Omaa toimintaa kehitettäessä myös organisaation osaamispääoma kasvaa, kun päästövähennyksiä ei ulkoisteta muille toimijoille.

”Voiko hiilineutraaliuden saavuttaa oman metsän avulla?”

Kuulostaisi yksinkertaiselta ja houkuttelevalta, mutta tähän liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä. Suomeen on viime vuosina tullut paljon toimijoita, jotka kasvattavat tai lannoittavat metsää tai vain takaavat, ettei metsää kaadeta. Alalla on toimijoita, jotka tekevät parhaansa luotettavan päästökompensaation tarjoamiseksi, mutta valitettavasti myös sellaisia, jotka ovat haistaneet tässä hyvän bisneksen.

Lisäksi jotta metsä toimisi todellisena hiilinieluna, tulee päästövähennysten olla pysyviä, mitattavissa, lisäisiä ja todellisia. Lue kompensointia käsittelevästä blogistamme mitä nämä tarkoittavat ja kuinka ne voidaan saavuttaa.

“Kuinka aloitan hiilijalanjälkilaskennan?”

Yksinkertaisimmillaan laskennan ensimmäiset askeleet ovat päästölaskennan tarkoituksen määrittäminen ja laskentarajauksen tekeminen. Jos olet epävarma, mitä standardia laskennassa tulisi käyttää, kuinka ja mille toiminnoille päästöt tulisi allokoida tai mitä päästökertoimia tulisi käyttää, niin voit kasvattaa tietämystä hiilijalanjälkikoulutuksilla tai teettää laskennan toimeksiantona. Tällöin asiantuntijat selvittävät päästölähteet, etsivät luotettavat kertoimet tietokannoista ja suorittavat luotettavan päästölaskennan. Jos laskennassa huomioon otettavissa päästölähteissä ei tapahdu muutoksia, on laskenta usein helppo toistaa seuraavana vuonna inhouse-laskentana käyttäen tukena OpenCO2.net -työkaluja ja hiilijalanjälkikoulutuksista saatuja oppeja.

Oletko kiinnostunut hiilijalanjäljen laskentakoulutuksesta?

Tutustu valmiiksi suunniteltuihin koulutuksiimme tai ota yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä yrityksesi tarpeisiin soveltuva koulutus.