skip to Main Content
Puu Ilmastovaikutus On Merkittävä

Puun rooli ilmaston – ja vähän juhannuksenkin – näkökulmasta

Juuri nyt puut ovat kauneimmillaan. Vihreät juhannuskoivut koristavat niin hirsi- kuin lautaverhottujen mökkien ovenpieliä. Rantasaunan piipusta nousee jo savu, saunanlauteet on hinkattu juuriharjalla puhtaiksi ja vastat odottavat verannan penkillä kylpijöitä. Ympäri Suomenniemeä sadat tuhannet pallogrillit ja savustuspöntöt kuumenevat ja pian pöydät notkuvat uusia perunoita, savulohta ja grilliherkkuja. Sitä ennen keittiön puolella riittää vielä puuhaa: tarvitaan cocktail-tikkuja, leivinpaperia ja lautasliinoja. Illan tullen – jos metsäpalovaroitus ei sitä estä – vanhat veneet, rikkinäiset tuolit ja pihapiiristä kerätyt risut rätisevät juhannuskokossa. Oi tätä keskikesän ihanuutta.

Hämmästyin, kun rupesin miettimään, kuinka monessa juhannuksen – ja koko kesän – hetkessä puu on jollakin tavalla ja jossakin muodossa läsnä. Vielä ennen kesälaitumille siirtymistä halusin yrittää nähdä metsän puilta ja miettiä puun roolia ilmaston näkökulmasta.

Puu sitoo hiiltä kasvaessaan

Suomi on Euroopan metsäisin maa: metsät peittävät yli 75 % maamme pinta-alasta. Suomen metsävarojen kehitystä on seurattu jo sadan vuoden ajan, ja viime vuosina tiedontarve metsien kyvystä sitoa hiilidioksidia on lisääntynyt.

Suomalainen metsä on merkittävä hiilivarasto. Yhteyttäessään puut muodostavat ilmakehän hiilidioksidista ja vedestä sokereita, ja puuhun sitoutuu hiiltä. Kun puu palaa tai lahoaa metsässä, puun sitoma hiili vapautuu takaisin ilmakehään. Jos metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin siitä ja sen käytöstä vapautuu, metsä toimii hiilinieluna. Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan, hiilinielun suuruus vuonna 2020 oli −23,0 milj. t CO2-ekv. Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä laski poikkeusvuonna tasolle 48,3 milj. t CO2-ekv., joten hiilinielut kattavat jo lähes puolet viime vuoden päästöistä.

Puun poltosta vapautuu biogeenistä hiiltä

Hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) viimeisimmän ohjeistuksen mukaan puunkäytön hiilidioksidipäästöt arvioidaan osana maankäyttösektorin päästöjä eikä niitä tuplalaskennan välttämiseksi lasketa puun polton yhteydessä. Vaikka puun palaessa vapautuu hiilidioksidia, sitä ei oteta huomioon päästölaskennassa, vaan puun polton päästökertoimeksi on sovittu 0 g/MJ. Todellisuudessa puun päästökerroin on 112 g/MJ, joka on suurempi kuin kivihiilellä. Jos puupolttoaineiden polton päästöt laskettaisiin tämän päästökertoimen mukaisesti, vuonna 2020 puunpolton päästöt olisivat olleet 39,5 milj. t CO21), joka on enemmän kuin muiden polttoaineiden energiakäytön hiilidioksidipäästöt yhteensä (34 milj. t CO2). Puupolttoaineiden poltosta syntyvät päästöt ovat biogeenisiä 2), kun taas kivihiilen poltosta syntyvät päästöt ovat fossiilista alkuperää.

Puutuotteisiin sitoutuu hiiltä

Puusta valmistetaan monenmoisia tuotteita kertakäyttöisistä tuotteista pitkäikäisiin puurakenteisiin. Tilastokeskus arvioi kansallisessa päästöinventaariossaan puutuotteisiin – eli esimerkiksi sahatavaraan, lastu- ja kuitulevyihin, vaneriin ja selluun – sitoutuneen biogeenisen hiilen2) aikaansaamaksi hiilinieluksi -3,4 Mt CO2 vuonna 2019.

Kertakäyttöisiin tuotteisiin hiili sitoutuu pieneksi hetkeksi, ja jos näitä tuotteita ei kierrätetä, niihin sitoutunut hiili tupruaa jätteenpolttolaitoksen piipusta ilmakehään. Kertakäyttöisillä puupohjaisilla tuotteillakin voi olla oma roolinsa esimerkiksi mikromuoviongelman ratkaisijoina, mutta ilmaston kannalta merkittävämmät hyödyt saavutetaan, jos hiili sitoutuu tuotteeseen pidemmäksi aikaa.
Esimerkiksi tekstiiliala3) on kehittänyt uusia sellupohjaisia tekstiilikuituja, jotka voivat auttaa sitomaan vaatteisiin hiiltä vuosien tai jopa vuosikymmenien ajaksi.

Ehkäpä jonakin juhannuksena juhlin vielä suomalaisesta puukuidusta valmistettu mekko ylläni.
Hyvää juhannusta ja ihanaa kesää!

1) Laskennassa on otettu huomioon puupolttoaineiden oletushapetuskerroin 0,99.
2) OpenCO2.net -hiilijalanjälkialustan viimeisimmän päivityksen myötä hiilijalanjälkilaskureissa on nyt mahdollista ottaa huomioon myös biogeenistä alkuperää olevat hiilidioksidipäästöt ja tuotteisiin sitoutunut biogeeninen hiili.
3) Olemme parhaillaan arvioimassa Suomen tekstiilialan globaaleihin hankintaketjuihin liittyviä ilmastovaikutuksia Suomen Tekstiili ja Muoti ry:lle toteutettavassa hankkeessa.