skip to Main Content
Kesäloman Ilmastovaikutus

Lomamatkojen ”korvikkeilla” voi olla suuri ilmastovaikutus

Monien ihmisten lomasuunnitelmat menivät tänä kesänä uusiksi: peruuntuneiden ulkomaan matkojen, festareiden ja kesäteatteriesitysten tilalle on keksittävä muuta puuhaa. Mökkeily, retkeily ja kotimaan matkailu yleensäkin kasvattavat suosiotaan, mutta pieneneekö ilmastovaikutus?

Matkailun ja liikkumisen vähentyessä päästöt ovat pienentyneet

Tilastokeskuksen vasta julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset tekivät viime vuonna 8,1 miljoonaa vapaa-ajan matkaa ulkomaille. Kotimaassa vapaa-ajan matkoja tehtiin 26 miljoonaa – erityisen suosittua kotimaan matkailu oli kesäkuukausina. Tänä vuonna näistä luvuista jäädään kauaksi: esimerkiksi Finnairin matkustajamäärä on laskenut tammi-toukokuussa 52,4 prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja toukokuussa matkustajia oli 97,9 % vähemmän kuin vuonna 2019. Myös maantieliikenne on vähentynyt merkittävästi muun muassa etätyöskentelyn vuoksi.

Matkailun ja liikkumisen vähentyminen näkyy myös päästöjen pienenemisenä. Nature-lehdessä vajaa kuukausi sitten julkaistun artikkelin mukaan globaalit CO2-päästöt olivat tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana 8,3 % pienemmät kuin vastaavana aikana vuonna 2019. Merkittävimmin päästöihin vaikutti liikkumisen ja sähkön käytön väheneminen. Artikkelissa on esitetty kolme erilaista skenaariota siitä, kuinka päästöt kehittyvät sen jälkeen kun liikkumisrajoituksia puretaan. Pääviesti on se, että jos taloudellinen aktiivisuus palautuu pandemian alkua edeltäneelle tasolle, myös päästöjen vähentyminen jää väliaikaiseksi.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan globaali sähkönkulutus laskisi 5 % ja CO2-päästöt 8 % (2,6 Gt) vuoden 2020 aikana. Tämä on kautta historian suurin yhden vuoden aikana tapahtunut pudotus päästöissä – kuusi kertaa suurempi kuin kansainvälisen finanssikriisin seurauksena syntynyt edellinen ennätys vuodelta 2009. Tämä osoittaa, että ihmiskunta pystyy vähentämään päästöjään merkittävästi lyhyessä ajassa jos on pakko – tai jos kuluttamisen mahdollisuuksia on rajoitettu.

Mitä teemme matkailusta säästyneillä rahoilla?

On paljon ihmisiä, jotka ovat olleet kevään ajan lomautettuina tai vailla työtä, ja siten lomanviettoon on käytettävissä vähemmän rahaa kuin aikaisempina vuosina. Onneksi uiminen, marjastaminen, luonnossa liikkuminen ja kesäherkkujen kokkaaminen onnistuvat myös pienellä budjetilla.

Toisaalta on myös sellaisia ihmisiä, joiden talouteen pandemia ei ole juurikaan vaikuttanut. Rahaa on voinut jopa säästyä, kun aiemmin varatuista ja nyt peruuntuneista matkoista on saatu rahat takaisin. Kolmen kuukauden hiljaiselo saa ihmiset miettimään, miten kesästä ja loma-ajasta voisi nauttia parhaalla mahdollisella tavalla. Aika usein meistä tuntuu, että kesäloman onnistuminen edellyttää kaikenlaisia hankintoja. Niinpä kesämökkien, matkailuautojen, veneiden ja trampoliinien kysyntä on suorastaan räjähtänyt. Myös sähköpyöriä ja -potkulautoja sekä ulkoporealtaita saa nyt jonottaa, jos sellaisen mielii hankkia.

Usein käy niin, että ihmiset käyttävät säästyneet rahat joka tapauksessa – ja käytettävissä olevan rahamäärän kasvaessa myös kuluttaminen lisääntyy. Hankimme isompaa, parempaa ja enemmän ilman, että tulisimme ajatelleeksi tekemiemme valintojen ilmastovaikutuksia.

Korona-ajan hankintojen ilmastovaikutus

Vaikka Keski-Eurooppaan suunnitellun lomamatkan väliin jääminen leikkaa päästöjä, oma hiilijalanjälki ei välttämättä pienene, kun korvaavien hankintojen ilmastovaikutus otetaan huomioon. Useissa tapauksissa tuotteiden valmistukseen käytettävät materiaalit ovat merkittävin hiilijalanjälkeen vaikuttava tekijä, mutta usein päästöjä syntyy myös rakennusten ja laitteiden käyttövaiheessa. Esimerkiksi kesämökki halutaan tyypillisesti pitää lämpinä ympäri vuoden ja sinne matkustetaan autolla. Mökille hankitaan myös monenmoista tarpeellista ja turhaa tavaraa. Veneet käyttävät polttoainetta ja niitä kuskataan paikasta toiseen trailereilla. Myös ulkoporealtaita lämmitetään sähköllä tai polttoaineilla talvipakkasillakin.

Esimerkiksi neljän hengen edestakainen lentomatka Müncheniin tuottaa 1170 kg hiilidioksidipäästöjä. Voi tulla yllätyksenä, että kymmenen 400 kilometrin edestakaista automatkaa1 Helsingistä Mäntyharjulle (päästöt 560 kg/CO2) mökille2, jota lämmitetään sähköllä (päästöt 1450 kg/CO2) ja jossa on käytössä moottorivene3 (päästöt 280 kg/CO2 voi tuottaa yli kaksinkertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä verrattuna neljän hengen edestakaiseen Münchenin matkaan. Mikäli käytössä on vielä vuoden ympäri sähköllä lämmitettävä ulkoporeallas4, päästöt kasvavat entisestään (päästöt 580 kg/CO2). Jos ulkomaanmatkailun tai mökkeilyn sijaan päättääkin viettää lomansa pyöräillen päivittäin sähköpyörällä5, ovat sen tuottamat päästöt huomattavasti matalammat (2,6 kg/CO2). On tärkeää huomioida myös Münchenissä tapahtuvan kulutuksen, kuten liikkumisen ja majoituksen tuomat lisäpäästöt kokonaiskuvaa tarkastellessa

.Kesämökille matkaaminen, mökin lämmitys ja siellä tehtävät aktiviteetit voivat kasvattaa hiilijalanjälkeä huomattavasti. Vihreät valinnat voivat puolestaan kasvattaa hiilikädenjälkeä.

Yksittäisestä hankinnasta aiheutuvat päästöt ovat usein suhteellisen helppoja määrittää. Sen sijaan se, mitä hankinnan ansiosta jää muutoin tekemättä ja miten hankinta vaikuttaa omaan elämäntapaan, onkin sitten hankalampi kysymys. Jos esimerkiksi sähköpyörää käyttämällä pystytään välttämään lyhyehköjä automatkoja, kääntyy ilmastovaikutus positiivisiksi.

Clonet toivottaa kaikille ihanaa kesää!

Kuvan esimerkkilaskelmassa on käytetty seuraavia lähtöoletuksia: 1) autoilu Suomen keskimääräisellä bensiinikäyttöisellä autolla 2) 80 m2 mökin lämmityksen sähkönkulutusarvio 5000 kWh vuodessa 3) dieselkäyttöisen veneen moottorin teho 75 hv 4) ulkoporealtaan lämmityksen sähkönkulutusarvio 2000 kWh vuodessa 5) sähköpyöräilyn oletettu sähkönkulutus 1 kWh/100 km.

Päästöarviot perustuvat OpenCO2.net -hiilijalanjälkialustan päästökerrointietoihin. Sähkölle on käytetty Suomen keskimääräisen sähkönhankinnan päästökerrointa. Voit suhteuttaa näiden päästöjen suuruusluokkaa myös joihinkin muihin jokapäiväisiin asioihin CO2-muuntimen avulla.

 

Kirjoittaja: Sari Siitonen