skip to Main Content
Vaateostoksilla Hiilijalanjälki Usein Unohtuu

Vaateostoksilla hiilijalanjälki usein unohtuu

Enpä olisi uskonut, että 80-luvun muotivillitys – olkatoppaukset – kokee vielä uuden tulemisen, mutta niin vain tämän kevään muotivirtaukset tuovat ne takaisin. Muoti on oikeastaan aika kummallinen asia: jatkuvasti myyntiin tulee uuden mallisia ja värisiä vaatteita ja vain muutama kuukausi sitten ostettu trendivaate näyttää sellaiselta, ettei sitä haluaisi pukea enää päälleen. Parin kolmen vuosikymmenen kuluttua sama juttu keksitään uudelleen ja se näyttääkin taas yllättävän hyvältä.

Onneksi on myös ajattomia, hyvin aikaa kestäviä vaatteita, jotka ovat laadukkaita ja hyvistä materiaaleista tehtyjä. Tällasia vaatteita kannattaa myös korjata. Esimerkiksi vuosia vanha villakangastakki saa uuden elämän, kun siihen vaihdattaa vuoren. Vaatteiden korjaaminen ei kuitenkaan ole ihan halpaa, ellei itse satu olemaan käsityöihminen. Usein uuden vaatteen saa lähes korjaustyön hinnalla – ja uusi alkaakin tuntua houkuttelevammalta. Mutta mitä vanhalle vaatteelle sitten tapahtuu?

Voimme kierrättää paperia, kartonkia, metallia ja nykyisin myös muovia, mutta vaatteiden kierrätys tuntuu olevan edelleen vaikeaa. Nykyään kirppiksetkään eivät halua ottaa vastaan mitä tahansa lumppuja, vaan suurin osa pois heitetyistä vaatteista päätyy sekajätteen mukana energiahyötykäyttöön. Nopeaan tahtiin toistuva ”osta-käytä-heitä pois” –malli on myös ympäristön  kannalta tuhoisa.

Kiertotalouteen ja materiaalitehokkuuteen keskittyvän asiantuntijaorganisaation, WRAPin, mukaan vaatteet ovat Iso-Britanniassa kahdeksanneksi merkittävin kotitalouksien kuluerä, mutta niiden ympäristövaikutukset ovat neljänneksi suurimmat. Vaikka vaateostoksia tehdessämme hiilijalanjälki tai mikromuovi eivät aina ole niitä ensimmäisenä mieleen tulevia asioita, kannattaa muistaa, että omilla valinnoillamme voimme tukea vastuullisesti toimivia yrityksiä.

Ilmastomyönteisyydestä kilpiluvaltti tekstiiliteollisuudelle

Viime joulukuussa Katowicen ilmastokokouksesa muotimaailman johtavat brändit, mukaan lukien Adidas, Esprit, Hugo Boss, H&M ja Nike, sitoutuivat pienentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Jotta tavoitteen toteutumista voidaan seurata, brändit sitoutuivat mittaamaan ja raportoimaan kasvihuonekaasupäästönsä GHG Protocol Corporate -standardin mukaisesti*.

Ilmastomyönteisyys ei ole isojen kansainvälisten brändien yksinoikeus vaan se koskettaa kaikenkokoisia yrityksiä, jotka ottavat asiakkaidensa kasvavan ilmastohuolen tosissaan ja ovat valmiita kehittämään toimintaansa vähäpäästöisemmäksi. Esimerkiksi tanskalainen Ganni selvitti valmistamiensa vaatteiden hiilijalanjäljen vuonna 2016 ja sitoutui vähentämään omia päästöjään sekä hyvittämään ne päästöt, joita ei ole mahdollista omilla toimilla vähentää**.

Vaatteen hankintatapa vaikuttaa hiilijalanjälkeen

Tarkasteltaessa koko vaatteen elinkaarta, selvästi suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat tekstiilikuitujen tuotannosta ja kankaan valmistuksesta (kuidusta riippuen 70-90 %, nahkan tapauksessa vieläkin enemmän). Seuraavaksi eniten päästöjä syntyy vaatteen pesusta ja muista huoltotoimenpiteistä kotona.

Mitä kauempaa vaate tuodaan, sitä merkittävämmäksi muodostuvat myös kuljetusvaiheen päästöt. Ja jos vaate ostetaan nettikaupasta ja palautetaan takaisin, kuljetusvaiheen ilmastovaikutus vähintään tuplaantuu. Pahimmillaan palautettua vaatetta ei laiteta enää lainkaan uudelleen myyntiin, vaan se menee suoraan roskiin. Tällöin kaikki vaatteen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat syntyneet täysin turhaan.

Se, miten hankimme vaatteemme ja mikä on niiden käyttöikä, on ilmaston kannalta ratkaisevaa. On kestämätöntä tilata kotiin viisi vaatetta sovitettavaksi ja palauttaa niistä sovituksen jälkeen neljä tai jopa kaikki viisi. Vaikka palauttaminen on usein ilmaista, rasitus ympäristölle on valtava. Eikö hiilijalanjäljen pitäisi vaikuttaa hankintapäätökseemme vähintään yhtä paljon kuin vaatteen hinnan tai trendikkyydenkin? Erinomainen vaihtoehto kertakäyttökulttuuriin perustuvalle ostamiselle olisikin siirtyä käyttämään kiertotalousajatukselle perustuvia vaatteiden vuokraus- ja lainaamopalveluita.

Kirjoittaja: Sari Siitonen

*Myös OpenCO2.net -hiilijalanjälkialustan hiilijalanjälkilaskuri perustuu GHG Protocol Corporate -standardiin, joka on maailman laajimmin käytetty standardi yritysten ja muun tyyppisten organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Laskennassa otetaan huomioon omat päästölähteet kuten polttoaineiden käyttö (Scope 1), ostoenergia, kuten sähkön ja kaukolämmön osto (Scope 2) sekä arvoketju ja hankinnat kuten ostetut tuotteet, kuljetuspalvelut ja lentomatkustaminen (Scope 3). Hiilijalanjälkilaskuri hyödyntää laajaa päästötietokantaa, josta löytyy päästökertoimia myös tekstiilikuiduille.

**Clonet ja CO2Esto tarjoavat yhdessä hiilineutraaliuspalvelua, jonka avulla jokainen yritys, organisaatio ja henkilö voi toimia hiilineutraalisti. Clonetin kehittämän OpenCO2.net -palvelun avulla voidaan määrittää yrityksen, tuotteen tai tilaisuuden hiilijalanjälki ja eri toimien jälkeen jäljelle jäävät päästöt hyvitetään CO2Eston CO2-päästöleikkurilla.

Back To Top