skip to Main Content
Hiilijalanjäljen Merkitys Yritysten Liiketoiminnalle

Hiilijalanjäljen merkitys yritysten liiketoiminnalle

Kansainvälisen ilmastopolitiikan ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen myötä ilmastokysymykset ovat nousseet yritysten strategian keskiöön. Hiilijalanjäljen merkitys korostuu erityisesti kehitettäessä tulevaisuuden liiketoimintaa. Yritykset asettavat kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita, tekevät erilaisia sitoumuksia ja tavoittelevat positiivista hiilikädenjälkeä. Kaikki tämä edellyttää, että yritysten käytettävissä on luotettavaa hiilijalanjälkitietoa.

Mikä on hiilijalanjäljen merkitys yritykselle?

Meiltä kysytään usein, mikä ohjaa yrityksiä laskemaan hiilijalanjälkiä. Vastaus kysymykseen ei ole aivan yksiselitteinen, vaan jokainen yritys lähtee liikkeelle omista lähtökohdistaan.

Vastuullisuus on nykyisin yksi tavallisimmista perusarvoista länsimaisissa yrityksissä, ja ympäristövastuun näkökulmasta ilmastokysymykset korostuvat. Useiden yritysten strategisena tavoitteena on oman toiminnan päästöjen pienentäminen, hiilineutraalius tai jopa hiilinegatiivisuus. Yritykset haluavat tuoda markkinoille vähähiilisiä tai hiilineutraaleja tuotteita tai palveluja, jolloin hiilijalanjäljen merkitys korostuu myös suunnittelun lähtökohtana. Kaikkein edistyksellisimmät yritykset keskittyvät nyt positiivisen hiilikädenjäljen kasvattamiseen tarjoamalla ilmastomyönteisiä tuotteita tai palveluja, joiden avulla niiden asiakkaat voivat pienentää oman toimintansa hiilijalanjälkeä.

Lainsäädäntö tai jokin yrityksen tekemä sitoumus saattaa edellyttää tietoa hiilijalanjäljestä. Entistä useammin myös asiakkaat haluavat tietää, mikä yrityksen tai sen tarjoaman tuotteen hiilijalanjälki on. Tämä koskee niin B2B-asiakkaita kuin tavallisia kansalaisiakin – erityisesti suuret kansainväliset yritykset asettavat kiristyviä ilmastovaatimuksia toimitusketjunsa suuntaan. Kun yritys viestii hiilijalanjäljestä asiakkailleen tai muille sidosryhmilleen, voidaan saavuttaa myös brändihyötyjä.

Olipa lähtökohta mikä tahansa, yrityksen on huolehdittava hiilijalanjäljen mittaamisen luotettavuudesta  ja tavoitteiden toteutumisen jatkuvasta seurannasta.

Miten ilmastotavoitteiden toteutumista kannattaa seurata?

Hiilineutraaliuden saavuttamiseen tai yrityksen hiilikädenjäljen kasvattamieen liittyvät strategiset tavoitteet eivät toteudu itsestään, vaan niiden tavoitteluun tarvitaan konkreettisten päästövähennystoimenpiteiden lisäksi systemaattisia prosesseja, seurantamenetelmiä ja työkaluja. Hiilijalanjäljen mittaaminen ei ole yrityksen muusta toiminnasta irrallinen projekti vaan osa laajempaa kokonaisuutta, joka linkittyy jatkuvan parantamisen tavoitteeseen.

Erilaiset raportointikehikot ja aloitteet, kuten Global Reporting Initiative (GRI) -standardien mukainen yritysvastuuraportointi, Carbon Disclosure Project (CDP) ja tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamiseen tähtäävä Science-Based-Target Initiative (SBTi), tarjoavat selkeän raamin päästöjen seurannalle ja raportoinnille. Monet yritykset raportoivat päästöistään useammalle kuin yhdelle taholle, jolloin hiilijalanjäljen määrittämis- ja seurantaprosessia kannattaa yhdenmukaistaa niin, että sama prosessi palvelee erilaisia tarkoituksia.

Parhaiten tavoitteisiin päästään kun päästökehitystä seurataan systemaattiseti, ja kun toteuttavat päästövähennystoimet kohdistetaan kaikkein vaikuttavimpiin kohteisiin.

Kuinka hiilijalanjälki määritetään?

Hiilijalanjälkilaskennalla ei tarkoiteta mitä tahansa päästölaskentaa vaan laskenta perustuu elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) menetelmiin ja standardeihin. Hiilijalanjälki voidaan laskea koko yritykselle tai vaikkapa yksittäiselle tuotteelle tai palvelulle. Hiilijalanjälkilaskenta tarjoaa yritykselle tietoa päästöjen suuruudesta ja merkittävimmistä päästölähteistä. Siksi on tärkeää, että laskentaan sisällytetään kaikki olennaiset päästölähteet yrityksen arvoketjusta tai tuotteen elinkaaren ajalta.

Hiilijalanjälkilaskenta perustuu yrityksen keräämiin tietoihin omasta toiminnastaan (activity data)  ja luotettaviin ja ajantasaisiin päästökerrointietoihin. Vaikka yrityksen ja yksittäisen tuotteen hiilijalanjälkilaskenta nojaa samanlaisiin periaatteisiin laskennan rajauksen, kattavuuden ja luottevuuden suhteen, yritys- ja tuotekohtaista laskentaa ohjaavat eri standardit.

Yrityksen hiilijalanjäljen määrittämisessä kannattaa hyödyntää Greenhouse Gas Protocol –standardeja, jotka ovat maailman eniten käytettyjä päästölaskennan standardeja. Myös edellä mainitut GRI, CDP ja SBTi nojaavat GHG Protocol -standardeihin ja niiden mukaiseen päästöluokkien jaotteluun: Scope 1 (suorat päästöt omista päästölähteistä), Scope 2 (ostoenergian päästöt) ja Scope 3 (muut epäsuorat päästöt arvoketjusta).

Tuotteiden hiilijalanjälkilaskennan standardeista ajanmukaisin on vuonna 2018 päivitetty ISO 14067 -standardi. Myös VTT:n ja LUT:n kehittämä hiilikädenjäljen laskentamenetelmä perustuu tähän standardiin.

Kun yrityksen ja sen valmistamien tuotteiden hiilijalanjäljen mittaaminen perustuu standardoituihin menetelmiin, päästään luotettaviin lopputuloksiin, joista yritys voi myös viestiä ilman pelkoa viherpesusta!

Ota yhteyttä

Clonetin kehittämän OpenCO2.net -hiilijalanjälkialustan laskentatyökalujen avulla voit laskea hiilijalanjäljen koko yrityksellesi tai yksittäiselle tuotteelle tai palvelulle, seurata päästökehitystäsi tai laskea positiivisia hiilikädenjälkiä ilmastomyönteisille tuotteille tai palveluille. Kehittämämme työkalut perustuvat maailman yleisemmin käytettyjen hiilijalanjälkilaskennan standardien – Greenhouse Gas Protocol ja ISO 14067 – mukaisiin laskentamenetelmiin.

Clonet tarjoaa OpenCO2.net -työkalujen lisäksi myös strategiatyöpajoja sekä hiilijalanjälkilaskennan koulutus- ja konsultointipalveluja.

Jos haluat keskustella tarkemmin siitä, miten oman yrityksesi toimintaa voisi kehittää, otathan meihin yhteyttä.

Yhteydenottolomake FIN